Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

...

Työllisyyspalveluiden toimintaympäristö jakaantuu toimijoiden osalta asiakkaisiin, asiantuntijoihin, ja taustalla toimiviin eri organisaatiossa toimiviin sisällöntuottajiin. Työllisyyspalveluita voidaan luokitella useasta eri lähtökohdasta kuten esimerkiksi kohderyhmän mukaan, palvelutarpeen mukaan, järjestäjäorganisaation mukaan. Palveluihin liittyvät tiedot riippuvat toimijasta ja käyttötarpeesta. Toimintaympäristöön liittyvät tietojärjestelmät riippuvat organisaatiosta ja tilanteesta.

1. Työllisyyspalveluiden asiakkaat: henkilöasiakkaat ja yritysasiakkaat

Info

Asiakkaat käyttävät ratkaisua selatakseen ja etsiäkseen itseään kiinnostavia ja itselleen sopivia palveluita työllistymistä tukevien ja edistävien palvelujen joukosta. Palveluita voi suodattaa erilaisilla ehdoilla, joka auttaa löytämään sopivat palvelut.

Asiakas pääsee selaamaan valikoimaa internetselaimen kautta osoitteessa http://uusi.palvelumanuaali.fi. Asiakkaalle näytettävä tieto on julkista. Se ei sisällä sisäiseksi tarkoitettuja ohjeita tai piilotettuja palveluita.

...

  • palvelutarve: lukuisia alaryhmiä ja eri näkökulmia esimerkiksi monialaista tukea (terveys, asuminen, taloudelliset haasteet) tarvitsevat, pitkään työttömänä olleet, kotoutujat, ammatillisen kuntoutukseen kuuluvat, syrjäytymisvaarassa olevat, osaamisen lisääminen/päivitystä tarvitsevat, työpaikkaa etsivät,
    työelämävalmiuksien kasvattaminen kielen ja kulttuurin myötä,

  • iän mukaan: 'alle 18-vuotiaat', '18-20-vuotiaat, '20-25-vuotiaat','25-30-vuotiaat', 'yli 30-vuotiaat', 'yli 50-vuotiaat',

  • kunnan mukaan,

  • elämäntilanteen mukaan,

  • koulutustaustan mukaan,

  • työttömyyden statuksen: esim. URA-järjestelmän työnhaun statuskoodeja käyttäen: työtön, työssä, koulutuksessa, työllistämistä edistävässä palvelussa, tukityöllistetty, kuntouttavassa työtoiminnassa, työvoiman ulkopuolella

2. Työllisyyspalveluiden asiantuntijat

Info

Työllisyyspalvelujen asiantuntijat/omavalmentajat käyttävät ratkaisua asiakastyön ja palveluihin ohjaamisen tukena päivittäisessä työssään. Asiantuntija selaa ja etsii asiakkaalle sopivia, oikea-aikaisia ja tarpeenmukaisia palveluita työllistymistä tukevien ja edistävien palvelujen joukosta.

Asiantuntijan näkymässä palvelun tiedot sisältävät sisäiset prosessiohjeet, joiden avulla asiantuntija osaa kirjata asiakkaan ohjaamisesta palveluun oikein. Asiantuntijan näkymä vaatii kirjautumisen.

...

Expand
titleSisäiset ohjeet eli vain asiantuntijoille tarkoitetut palveluun liittyvät työohjeet

Palveluohjaus on kokonaisvaltainen teko, johon liittyy niin asiakkaan näkökulma ja hänen kysymyksensä, kuin myös teknisemmät ja hallinnollisemmat asiat. Tätä varten tarvitaan palveluun liittyviä sisäisiä työohjeita, jotka on tarkoitettu vain asiantuntijoiden nähtäväksi. Nämä ohjeet ovat palvelusta riippuen hyvin monimuotoisia ja tilanneriippuvaisia.

Palveluiden sanallisten kuvausten yhteydessä on ollut oheistusta asiantuntijalle muun muassa seuraavista asioista:

  • Mihin kiinnittää huomiota asiakaspalvelutilanteessa, kuten esimerkiksi miten markkinoida palvelua asiakkaalle ja miten neuvoa asiakasta,

  • Tulkinta-apua/tarkennusta edellytyksiin ja ehtoihin, esim. kenelle ei kuulu/sovi, tarkennusta (=lakijargon kytkentä) kenelle palvelu sopii

  • Ohjeita milloin ja miten käyttää asiantuntijaharkintaa palvelun soveltuvuudesta asiakkaan tarpeisiin)

  • Asiakasohjausohjeita palveluun hakeutumisesta ja siihen liittyvistä prosesseista

    • Linkkejä intrassa oleviin ohjeisiin ja Teams- & Yammer-ryhmiin ja palvelun tuottajien esitteisiin sekä palautelomakkeisiin

    • Linkkejä verkkosivuille (esim. Kela, Suomi.fi lomakkeet, THL:n käsikirjaan, STM:n ohjekirjeisiin, liittyviin lakiteksteihin ja viranomaisohjeisiin (JTYP-laki, TEM-ohje JTYP-lain soveltamisesta, Työttömyysturvalaki, Sosiaalihuoltolaki, Laki kotoutumisen edistämisestä jne ), Some-kanaviin,
      Youtube-videoihin,)

    • Huomioitavia asioita ohjauksessa: tarkoituksenmukaisuuden arviointi, milloin mahdollinen päätös tehdään, edellytyksiä (esim. mahdollinen rikostaustan selvitys, huumausainetesti/todistus vaatimukset)

    • Tarvittavat etukäteislausunnot ja jälkikäteislausunnot (mitkä lomakkeet); vaadittavat suunnitelmat ja ohjeet niiden tekemiseen (esim. aktivointisuunnitelma ja sen sisältöön vinkkejä/ohjeistusta)

    • Yhteystietoja (sisäisiä)

    • Liittyviä palveluita mistä mainita asiakkaalle (rinnakkaisia mitä voi hyödyntää samalla kun osallistuu, tai poissulkevia mitä ei voi hyödyntää samalla, tai mahdollisia jatkosuunnitelmia)

  • Prosessikuvauksia liittyvistä palvelukanavista (esim. puhelinpalvelu, sähköpostiosoite, jne.) ja ohjeista minne tiedottaa mitäkin

  • Palveluun liittyvän mahdollisen tuen tai korvauksen määrä ja ehtoja (Huomioitavaa, että palvelu itsessään voi olla tuki tai korvaus)

  • Erityisohjeet eroista kuntien kesken

  • Ura-merkintöjä (TE-toimiston järjestelmä), lausuntoja ja työttömyysetuusvaikutusta koskien ohjeistusta

3. Työllisyyspalveluiden järjestämiseen liittyvät toimijat (Palvelun-/Sisällöntuottajat)

Info

Työllisyyspalvelujen järjestämiseen liittyvät toimijat (ns. sisällöntuottajat) lisäävät työllisyyden palvelumanuaaliin tiedon työllisyyttä tukevista ja edistävistä palveluista, joihin heidän organisaatiollaan on omistajuus tai järjestämisvastuu. Palvelukuvaukseen tuotetaan palveluohjauksen kannalta oleelliset tiedot sekä sisäiset prosessiohjeet. Tieto tuotetaan palvelusta riippuen sekä asiantuntijan että asiakkaan näkymiin.

Palveluita tuottavat organisaatiot toimivat tietovarannon tiedontuottajina ja -käsittelijöinä​. Uudessa ratkaisussa siirrytään keskitetympään tiedontuottajamalliin, jolloin jokaisesta organisaatiosta valitaan tietyt vastuulliset henkilöt​ sisällöntuotantoon. Sisällöntuottaja voi käyttöoikeustasosta riippuen katsella, lisätä, muokata, hyväksyä ja poistaa oman organisaationsa palveluita. Tunnistetun sisällöntuottajaorganisaation pääkäyttäjät jakavat käyttöoikeudet organisaation sisällä. Näkymä on kirjautumisen takana.

...

Huomioitavaa on, että loppuasiakkaalle ei ole väliä mikä tarkempi taho palvelusta vastaa, kunhan hän pääsee palveluun, jota tilanteessaan tarvitsee. Kyseiset tiedot ovat kuitenkin tiedonhallinnan ja palvelun omistajuuden kannalta tärkeitä palveluun liittyviä metatietoja.

Käyttäjäryhmäkohtaiset tavoitteet

...